Untuvapilven Helmihulinat

Tervetuloa Untuvapilveen viettämään kanssamme pakkasenhuurteinen viikonloppu 13.2. - 15.2.2015. Tarjolla on toimintaa new foresteille laidasta laitaan ja toivommekin mukaan paljon poniratsukoita - miksei myös yli-ikäisiä tätihenkilöitä poneillaan, jos nuttura ei ole liian kireällä. Mikäli osallistujat tulevat kaueampaa, on mahdollista järjestää majoitus kodikkaassa tallissamme. Ihmisille on tarjolla majoitus omassa tuvassamme tarpeen vaatiessa.

Kilpailut

  • 13.2. - 15.2. KERJ:n alaiset kenttäkilpailut
  • 13.2. - 15.2. ERJ:n alaiset estekilpailut
  • 13.2. - 15.2. KRJ:n alaiset koulukilpailut
  • Valmennukset

    RYHMÄ I - Lauantai 14.2. 3/3
    lottis - Fame's Huntley, koulu
    Ensimmäisenä viikonlopun valmennuksiin saapuivat Lottis ja Lenni. Lenni sipsutteli tallin kentälle hieman jännittyneissä tunnelmissa ja tuijotteli ympäristöään tarkkaavaisena. Alkukäynnit menivätkin ratsukon osalta hyvin pikakäyntimäiseen tapaan. Lenni ei tuntunut keskittyvän ollenkaan siihen, että sillä oli ratsastaja selässään. Alkuverryttelyissä poniori liikkui samaan tapaan Lottiksen yrittäessä saada siitä kuulolle parhaansa mukaan. Lennin huomion kiinnittivät milloin tuulessa heiluvat puunoksat ja milloin kentän lähellä sijaitsevissa tarhoissa tarhailevat ponit. Ratsukkoa seurattuani päädyinkin työstämään heidän kanssaan hyvin simppeleitä perustehtäviä.

    Aloitimme yksinkertaisesti pysähdysten työstämisellä. Pyysin ratsukon ympärilleni ympyrälle ja Lottista kävelyttämään ratsuaan siinä eli hänen tuli pyytää Lenniä kävelemään vain yksi askel kerrallaan eteenpäin. Malttamaton poniori oli aluksi varsin vastahakoinen myöntymään tällaiseen tehtävään ja se luisui Lotan apuja vasten repien ohjia ratsastajansa käsistä, vaikka tämä ratsasti oria pelkästään istuntaa käyttäen. Sitkeällä vaatimisella Lenni kuitenkin saatiin hiljalleen aina vain myöntyväisemmäksi ja lopulta se pehmeni suustaan ja lopetti vastaan vänkäämisen. Pysähdyksistä tulikin todella täsmällisiä, mutta silti pehmeitä. Lennikin alkoi hakeutumaan pyöreäksi. Käyntipysähdyksistä oli hyvä jatkaa ravi- ja laukkasiirtymisien työstämiseen. Näiden kanssa ei ollut huolellisen pohjatyön ansiosta mitään ongelmia ja Lenni liikkui todella nätillä askelluksella kulkien peräänannossa. Työstimme Lottiksen ja Lennin kanssa vielä pohkeenväistöjäkin käynnissä ja ravissa. Aluksi Lenni oli hieman vino oikealle ja väisti tämän vuoksi melko kiemurassa ja liian jyrkästi, mutta ongelman ratkaisu löytyi tällä kertaa ponin selästä: Lottis oli aavistuksen toispuoleinen apujensa kanssa, jolloin ponikin tietysti oli tätä. Korjattuani ratsastajaa sujuivat väistötkin todella hyvin ja kaikkien osapuolten ollessa tyytyväisiä päästin ratsukon loppuverryttelyihin.

    Mariella - Roulette, koulu
    Rouleten kohdalla ensivaikutelmani siitä oli melko laiskanpulkea ponin lyllertäessä alkukäyntejä etanan vauhdilla. Reetta ei tuntunut ottavan turhia paineita mistään ja se yritti toisinaan jäädä napostelemaan kentän laidoille puiden oksia. Ponin selässä oleva ratsastaja koitti sitä herätellä siinä onnistumatta, kun Reetta vain jatkoi rentoa löntystelyään. Meno ei juuri alkuverrytttelyissä muuttunut pirteämmäksi, vaan Reetta ravasi laiskahkosti ratsastajan tehdessä todella hommia selässä, jotta poni pysyi edes sen hetkisessä vauhdissa. Tämän perusteella päädyimmekin työstämään poniin lisää herkkyyttä ja nopeutta.

    Ihan ensimmäisenä pyysin Mariellaa lopettamaan ponin kannattelemisen: se ei voi painaa kädelle ja roikkua ohjalla, jos ratsastaja ei sille siihen mahdollisuutta anna. Pyysin ratsastajaa myös vaatimaan ponilta välitöntä reagointia tämän apuihin. Pumppaamaan ja puskemaan ei saisi jäädä omalla ratsastuksellaan, sillä se varmasti vain söisi lisää ponin vauhtia. Kun ratsastaja oli saatu mielestäni aisoihin, oli aika keskittyä poniin. Roulette tuntui piristyvän jo siitä, kun Mariella sen selässä antoi sille enemmän tilaa, mutta työstettävää jäi tästäkin huolimatta. Päädyimme työstämään ponia melko tehtävien kautta.

    Aloitimme siirtymisillä ja pohkeenväistöillä, jotta Reetta saatiin kunnolla avuille. Aluksi siirtymiset eri askellajien väleillä olivat varsin laiskoja ja poni reagoi hitaasti ratsastajansa apuihin. Helpotimme tehtävää vielä asteittain ja työstimme vain käyntisiirtymisissä ponin nopeaksi. Pyysin Mariellaa ratsastamaan Reettaa vain istuntaa käyttäen. Aluksi homma tuntui varsin toivottamalta, mutta hiljalleen poni alkoi reagoimaan apuihin nopeammin ja pääsimme jatkamaan jälleen muihinkin askellajeihin. Kun Reetta oli saatu hereille, liikkui se varsin mukavasti ja toimi todella hyvin. Mikään energiapakkaus poni ei silti ollut, mutta ainakin se kulki kuuliaisena ratsastajansa avuilla. Reetta tuntui olevan hieman hitaasti lämpenevää sorttia ja se alkoikin liikkumaan kunnolla vasta aivan valmennuksen loppumetreillä. Loppuverryttelyissä poni näytti jo siltä, että sen kanssa olisi voinut lähteä vaativampiakin asioita työstämään.

    Assi - Masterpiece Pond, koulu
    Assin ja Masin kohdalla valmennus alkoi sähellyksen merkeissä. Ori katseli valppaana ympäristöään ja malttoi tuskin kävellä alkukäyntejä rauhassa. Se huuteli muille poneille ja näiden vastatessa kuikuili äänen lähdettä strutsimaisella tavalla steppaillen ympyrää. Assi pysyi kuitenkin tyynenä orin selässä koko ajan ja muisti kiittää sitä aina, kun se käveli suhteellisen maltillisena eteenpäin. Ratsukon alkuverryttelyt olivat melko samankaltaiset: Masi keskittyi paljon ympäristönsä tarkkailuun ja Assi sai sen selässä todella tehdä töitä, jotta sai ponista jonkinlaista työskentelymotivaatiota esiin. Assin ratsastusta oli kuitenkin mukava katsoa, sillä hän itse oli selässä todella rauhallinen ja sai omalla ratsastuksellaan Masinkin hiljalleen rauhoittumaan ja keskittymään enemmän työntekoon kuin kaiken pälyilyyn.

    Työskentelyn päätimme aloittaa pohkeenväistöillä. Ensimmäisenä pyysin Assia tulemaan keskiympyrälle ja väistättämään Masin takapäätä vuoroin ulos ja vuoroin sisään käynnissä. Ympäristöstään vielä varsin tietoinen poni ei aluksi malttanut kuunnella ratsastajansa apuja ja väistöt olivat hyvin hätäisesti suoritettuja. Masi kulki aluksi melko vinossa väistöjen aikana. Kunhan Assi sai ratsastettua orin kunnolla avuille, alkoi se toimimaan paremmin ja Masi väisti varsin näppärästi. Orin olemus muuttui heti. Se rauhoittui ja alkoi keskittymään työntekoon. Käyntiväistöjen jälkeen pyysin Assia ratsastamaan koko kenttää käyttäen ja väistättämään ponia ravissa pitkillä sivuilla. Masi toimikin todella hyvin ja ravasi kauniilla askelluksella hyvässä peräänannossa kuunnellen ratsastajansa pieniä ja eleettömiä apuja. Raviväistöjen jälkeen työstimme vielä laukkaa siirtymisien kautta. Aluksi Masi käytti vähän heikosti takapäätään, mutta saimme sen hyvin aktivoitua ja ponin kulkiessa hyvin päästin ratsukon loppuverryttelyiden pariin.

    RYHMÄ II - Sunnuntai 15.2. 3/3
    TK - Whitelake Daniel, este
    Pääsinkin valmentamaan tätä ratsukkoa jo toistamiseen – ensimmäisen kerran näin TK:n ja Danielin jouluriehassamme viime joulukuussa. Alku näytti tällä kerralla hieman paremmalta kuin edellisellä kerralla. Edelleen poni kyllä venkoili ja kokeili, tarvitseeko sen välttämättä tepastella ratsastajansa haluamassa vauhdissa määrättyyn suuntaan vai saisiko se kenties tehdä omia päätöksiä kyseisistä asioista, mutta pääosin se vaikutti olevan paremmin kuitenkin avuilla heti alusta lähtien. Daniel ei myöskään keskittynyt niin paljoa ympäristöönsä ja se oli jättänyt turhat 'machoelkeet' kotiin tällä kerralla. TK pääsikin huomattavasti nopeammin alkuverryttelyissä ponin venkoiluvaiheen ohi kuin viimeksi. Muutaman kyseenalaistetun asian jälkeen Daniel ravasi tyytyväisenä polkien aktiivisesti takapäällään ja liikkuen kevyesti kauniissa peräänannossa. Laukassa ori tuntui hieman innostuvan, mutta pysyi hyvin ratsastajansa hanskassa tästä huolimatta.

    Varsinaiseen asiaan päästyämme tilanne kuitenkin oli toinen ponin kuumumisen osalta. Siinä, missä se toi alkuverryttelyissä toivottavaa säpäkkyyttä ja eloa Danieliin, se muodostui hieman ongelmaksi hypätessä, kun ponilla alkoi keittämään jossakin vaiheessa yli. Keskityimmekin tänään työstämään paljon kontrollia: teimme erilaisia helppoja linjoja, joihin sisällytimme siirtymisiä. Neuvoin TK:ta myös rohkeasti kääntämään ponin vaikka kesken linjan pois, jos se ei anna kiinni ja ole vastaanottavainen avuille. Daniel olisi selkeästi halunnut vain rallatella ajatuksenaan ”mitä nopeampaa, sen parempi”. Itse hypyt olivat kuuman ja hieman jännittyneeksikin käyneen ponin kanssa kaikkea muuta kuin hyviä aluksi. Daniel hyppäsi melko selättömästi ja teki varsinaisia kissaloikkia toisinaan liioitellessaan esteiden korkeutta. Kunhan kontrolli löydettiin toistojen ja periksiantamattoman ratsastuksen johdosta, paranivat hypytkin ja ori hyppäsi todella hyvällä tyylillä ketterästi ja selkäänsä hyvin käyttäen.

    Danielle M. - Riihen Ask the Sky, koulu
    Tessistä ensivaikutelmani oli todella hyvä. Jo alkukäynneissä tamma vaikutti keskittyvän hommiinsa täysin. Ehkä siinä oli osuus iänkin tuomaa kokemusta, sillä tamma ei hätkyillyt uudessa ympäristössä, vaan suhtautui kaikkeen rennolla asenteella. Se katseli kyllä ympäristöään korvat hörössä, mikäli jossakin tapahtui jotakin, mutta jatkoi sitten letkeää askellustaan. Daniellen keräillessä ohjia käteen alkuverryttelyitä varten ponitamma ryhdistäytyi ihan silmissä ja sen liikkuminenkin reipastui. Tess ravasi kevyesti ja työskenteli heti alusta lähtien tehokkaasti. Se oli kuin ensimmäistä kertaa kouluun menevä lapsi – niin innostuneella asenteella menossa ja haluamassa yrittää parhaansa. Daniellen ei tarvinnut juuri pyytää edes tammalta mitään, kun se jo toteutti ratsastajansa pyynnöt. Kaikesta huolimatta työstettävääkin toki löytyi, mutta työskentelyhalukas poni antoi hyvän pohjan kaikelle.

    Alkuravien jälkeen pyysin ratsukon tulemaan ympärilleni neliölle. Pyysin Daniellea ratsastamaan kulmat todella napakkoina, jopa hieman liioitellen. Ajatuksena taustalla vuoroin etuosakäännös ja vuoroin takaosakäännös. Näin saimme Tessin hyvin tasapuoliseksi ja kunnolla ohjan ja pohkeen väliin. Vaikka harjoitus ei ollut vaikea, parantui Tess sen johdosta jo huomattavasti. Se alkoi työskentelemään vieläkin tehokkaammin ja pieni vienous oikean lavan osalta saatiin aisoihin. Tästä jatkoimme avotaivutuksiin, joita teimme aluksi käynnissä. Ensimmäiset avotaivukset Tess kulki hieman turhan jyrkästi, mutta ratkaisu tähän löytyi sen selästä: Daniellen omat avut olivat hieman turhan napakat ja se sai ponin kulkemaan miltei pohkeenväistössä. Kun ratsastajan avut oli korjattu, sujuivat avotaivutukset käynnissä hyvin. Ravissakin Tess teki varsin näppärästi taivutukset, eikä niistä paljoa löytynyt korjattavaa. Raviavotaivutusten jälkeen työstimme vielä hetken laukkaa siirtymisien kautta ja huomasi kyllä, että poni on työskennellyt tehokkaasti, sillä siirtymiset olivat hyvin eleettömiä ja laukka rullasi hyvin ponin polkiessa hyvin takaa eteen. Tähän lopettelimmekin valmennuksen tämän päivän osalta.

    Riella - Renaissance Joey, koulu
    Reneestä ensivaikutelmani oli melko laiskanpulskea, kun tamma löntysteli alkukäyntejä hyvin leppoisaan tahtiin. Renee ei todellakaan stressannut uudesta ympäristöstä ja se ei reagoinut mihinkään ympäristössä tapahtuvaan kovin suuresti. Toisinaan ponitamma yritti pysähtyä syömään pakkasen kuivattamia puidenoksiakin, mikä kuvastaa sen mielentilaa hyvin. Sama meininki jatkui Riellan siirtäessä ponia raviin. Reneen ensimmäiset raviaskeleet näyttivät jopa vaivalloisilta, sillä se askelsi hyvin laahustaen ja hitaasti. Riella sai kuitenkin vähän poniin eloa alkuverryttelyiden aikana, mutta siitä huolimatta minun ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, mitä työstäisimme ratsukon kanssa tänään.

    Alkuverryttelyiden jälkeen pyysin Riellaa nostamaan jalustimet ylös ja tulemaan keskiympyrälle minun ympärilleni. Aloitimme ympyrällä ihan vain ponin kävelyttämisestä: ratsastajan tulisi ratsastaa jokaikinen askel eli aina yhden käyntiaskeleen välein tuli pysähdys ja tämä kaikki tuli toteuttaa vain istuntaa käyttämällä. Reneen laiskuudesta huolimatta se vaikutti kuitenkin melko herkältä suustaan ja vaikka se oli turta pohkeelle, ei silläkään jatkuvasti puristaminen mitään auttaisi. Aluksi Riella sai hakea melko kauan reagointia lonkkien avaamiseen, mutta hiljalleen Renee alkoi tulemaan nopeammaksi ratsastajansa avuille ja lähtemään pysähdyksistä aina vain napakammin liikkeelle. Ponin askelkin keveni heti ja se alkoi työskentelemään kauttaaltaan tehokkaammin. Renee ei ollut vielä aivan täysin kuulolla, mutta siirryimme kuitenkin kahdeksikolle herättelemään sitä lisää ravi- ja laukkasiirtymisien avulla. Kahdeksikon keskellä tuli tehdä pysähdys, edelleen vain istuntaa käyttämällä. Renee piristyikin aika paljon tämän siirtymätyöskentelyn aikana ja siihen saatiin sopiva vireystila aikaiseksi. Pysähdyksistä tuli tällöin todella nättejä, eikä poni laiskasti vain luisunut niihin ja niistä pois. Lopputunnista Renee näyttikin jo siltä, että sen kanssa voisi lähteä vaativampiakin asioita toteuttamaan, sillä se käytti todella tehokkaasti takapäätään ja suorastaan tanssahteli eteenpäin. Tämän päivän osalta jouduimme kuitenkin laittamaan pillit pussiin siirtymisien jälkeen, sillä aikamme loppui kesken.